Runner runner

Heti ensimmäiseksi totean, että minä en ole mikään juoksija. Minä en juokse. Mä olen aina se, joka kieltäytyy lenkistä ja jää peiton alle nukkumaan. Minä olen myös se, joka 200 metrin bussiin juoksun jälkeen kuolee sinne bussi lattialle. Joten jos jäi vielä epäselväksi meikäläisen itsekuri ja fyysinen kestävyyskunto on hyvinkin nollassa. Varsinkin tälläisen "muutaman" urheilemattoman kuukauden jälkeen.

Tänään kuitenkin koitti historiallinen päivä. Tänään ennen 6am pirteänä ponkaisin ylös sängystä ja 7.20 aloitin ihka ekan juoksukilpailuni (or whatever se ikinä onkaan). Kyseessä oli 5K juoksu Baltimoren Running Festivaaleilla. 5K lisäksi siellä oli myös Kids Fun Run, puoli maratoni, maratoni ja Team Relay. Tapahtuma-alue oli ihan downtownissa ja vitsit miten hyvä tunnelma siellä oli! Jos joka kerta, kun lähtee lenkille meininki olisi sama niin saattaisin jopa nousta ylös sängystä silloin 6am. Jokatapauksessa minä JUOKSIN koko matkan. Tai no hölkkäsin, sama asia. Mutta muistutan vielä uudestaan, että mä en yksinkertaisesti koskaan ole pitänyt juoksemisesta enkä koskaan ole ollut hyvä siinä. Joten, minulle tämä oli suuri saavutus. Kiitos, kiitos! Eikä tää varmastikkaan ollut viimeinen juoksutapahtuma nimittäin ainakin Colour Run on ollut jo pitkään bucket listalla!

Huomennakin päivä on ohjelmaa täynnä, kun suunnataan Six Flags huvipuistoon. Näin Halloweenin lähestyessä siellä alkaa aina pimeän tullessa Fright Festival, joten saa nähdä miten selviän hegissä. Vähän nössö kun olen. Mutta nyt iloinen ja hiukan väsynyt Pinja kiittää ja kuittaa!