Suomi Finland

Terkkuja Suomesta! Täällä sitä nyt vihdoin ollaan. Ja vihdoin oon myös ruvennut pääsemään jet lagista yli. Huh olipas urakka. Se hereillä pysyminen, tai siis yrittäminen, vei lähinnä kaikki voimat :D Nukuin ekana yönä about 18 tuntia... En ollut nukkunut koneessa yhtään ja viimeiset yöt Baltimoressa aika heikosti, joten univelkaa oli kasautunut ihan kiitettävästi. Anyways lennot meni tosi kivasti, mulla oli paljon aikaa venailla välissä. Finnairin lento tuntui ihan luksukselta kun on tottunut vähän vaatimattomampiin koneisiin. Kun nukkumisesta ei meinannut tulla mitään niin kattelin leffoja ja sarjoja ja värittelin mun värityskirjaa. Tuli taas niin aikuinen olo...

Eli viime viikko meni vähän sellaisessa väsymyksessä mutta nyt oon vihdoin pääsemässä siitä yli ja jaksaa melkein tehdäkin jotain. Taiteilin uuden CV:n ja katsotaan jos (taas vaihteeksi iskän kontakteilla, hehe) sais jotain töitä. Kattelin kyllä jo lentoja Köpikseen... Tekis niiiin kovasti mieli jo taas lähteä jonnekkin matkalle. Ja ekaks tietenkin Tanskaan Stinea häiritsemään! Mutta jos eka kuitenkin niitä töitä. Blah.

Suomalainen karkkihylly on kyllä jo tullut tutuksi. Oon varmaan joka päivä mussuttanu jotain, mutta ehkä saan anteeksi nyt näin alussa. Selitän aina kaikille (eli siis itselleni) että kun ei siellä jenkeissä mitään hyviä karkkeja ollut niin nyt saan taas nauttia hetken. Katotaan sitten mitä hammaslääkärissä tykätään... Ainiin ja voileipiä oon myös syönyt ihmeellisen määrän! Kuka oliskaan voinut uskoa että tavallinen voileipä maistuu niinkin hyvälle?! Maailma on yllätyksiä täynnä. 

Anywho ei mulla mitään ihmeellistä. En suoraansanottuna oo kauheesti tehnyt mitään. Seuraavaksi voisin yrittää sepustaa jotain mun siitä reissuta Nashvilleen ja New Orleansiin. Hiljaa hyvää tulee eikö? ;)

I'm leaving home to go home

Tässä sitä nyt ollaan. Lentokentällä odottamassa lentoa JFKlle josta suuntaan sitten Finnairilla Helsinkiin. Hyvästit on sanottu kaikille, ja kaikelle. Oli hassua huomata että meidän koira Manny tiesi että jotain oli tapahtumassa. Kun sanoin vikat heipat sille niin hän vaan makasi ja tuijotti isoilla silmillään. Se tiesi <3 Muksuille sanoin heipat aamulla ennen kouluun menemistä. Huh! Mitä tähän ees voi sanoa? On ollut ainakin rankka aamu. Tai viimeset pari päivää oikeestaan. Mutta oon ollut ihmeellisen ok, vähän sellasessa zen tilassa. On tosi surullinen olo lähteä mutta se tulee nyt tapahtumaan enkä sitä voi mitenkään muuttaa, joten I'm trying to make best of it! Joten kiitos kaikki te, jotka ootte seurailleet mun au pair seikkailuja. Kiitos <3 Mä haluan vielä postailla mun matkustelusta ja kotiutumisesta, joten en mä tästä vielä oo minnekkään lähdössä. Stay tuned! ;)

Done, finshed, valmis, loppu

Nimittäin minun au pair työni! Keskiviikkona 17.2.2016 oli meikäläisen vika päivä! En oikein tiedä mitä pitäisi kirjoittaa koska joka kerta kun ajattelen asiaa niin kyynelkanavat meinaa aueta. Vaikka oonkin valmis tekemään jotain muuta niin tää on oikeasti tosi hankalaa. Ei oo helppo päästää irti ja antaa valta jollekkin toiselle 1,5 vuoden jälkeen. Ei sillä että epäilisin uuden au pairin kykyjä mutta mun sisäinen kontrollifriikki ei meinaa jättää rauhaan. Tän 1,5 vuoden aikana oon ehtinyt kiintyä muksuihin niin kovin paljon vaikka kaikki päivät ei todellakaan ollu helppoja. Oon saanu nähdä heidän kasvavan ja oppivan niin paljon uusia asioita. Etenkin nuorimmainen on oppinut lukemaan, sitomaan kengännauhat, uimaan ja lyömään pesäpalloa parhaiten koko joukkueessa. Ja kaksi vanhempaa lähenee uhkaavasti teini-ikää. Tulee olemaan tosi outoa aluksi ettei oikeasti tartte pitää huolta kenestäkään muusta kuin itsestään!? Vaikka oon siitä tosi onnellinen niin kyllä sitä varmaan jollain oudolla tasolla tulee myös kaipaamaan. Kassu ja Milla varautukaa ärsyttävään ja nalkuttavaan isosiskoon, joka ei meinaa jättää teitä rauhaan!

Au pairius on antanut niin paljon enemmän mitä koskaan ikinä olisin kuvitellutkaan. Ei kukaan muu kuin au pair voi ymmärtää mitä au pairina oleminen on. Ei sitä voi selittää. Se kasvattaa ihan hirveästi; pidetäänhän me huolta vanhempien rakkaimmista aarteista. Lisätään siihen syssyyn vielä muuttaminen ulkomaille tuiki tuntemattomaan paikkaan vieraiden ihmisten keskelle. On sanomattakin selvää että suomeen palaa hiukan muuttunut Pinja. Perillä vasta selviää miten ja kuinka paljon. Ajatuksia tästä kuitenkin myöhemmin. Vaikka musta on tullutkin vähän äiti täällä, ottaen huomioon että oon elänyt lapsiperheessä 1,5 vuotta, niin loppujenlopuksi oon hyvin onnellinen ja kiitollinen minkälainen mun työ au pairina on ollut!

Muutama kuva nycistä, jossa olin pari viikkoa sitten.

Mutta lennän tänään perjantaina Nashvilleen aloittaen mun matkustus"kuukauden". Oikeasti oon reisussa vaan noin viikon. Oon Nashvillessa maanantaihin asti (hostdadin siskopuolen perheen luona ja heillä on myös au pair) ja sitten lennän New Orleansiin pariksi päiväksi. Siellä on hostmomin äiti Susan lomalla ja ajetaan sieltä sitten takaisin Baltimoreen muutamassa päivässä. Matkaa on siis noin 17 tuntia autolla ajaen :D Mutta oon aika innoissani siitä koska nään monta uutta osavaltiota ja tullaan Susanin kanssa tosi hyvin juttuun! Kalifornia jää siis nyt näkemättä mutta ei mua oikeestaan ees haittaa koska sen ehtii myöhemminkin. Kaikista tärkeintä mulle oli että nään uusia paikkoja ja se tulee nyt toteutumaan. Sitten hengailen täällä vielä joku 4-5 päivää ennen lentoa takasin suomeen! Elämme jännittäviä aikoja ihmiset.

Winter wonderland

Kuten kaikki on varmaan kuullutkin täällä tuli hiukan lunta tossa viimeviikonloppuna. Reilun vuorokauden aikana sitä tulikin ihan enemmän kun tarpeeks eli noin 60 cm,.. Lähinnä koko itärannikko Washington DCstä New Yorkkiin oli suljettu. Ajokielto oli päällä ja mikään paikka ei ollut auki. Ymmärrettävää sinänsä koska kuten sanoin lunta satoi yhteen putkeen perjantai iltapäivästä lauantai iltaan. Vaikka täällä on välineet ja vempeleet niin eihän kaupunki jolla on jo valmiiksi muita ongelmia voi sijoittaaa kamalasti rahaa siihen yhteen lumimyrskyyn joka tulee muutaman vuoden välein. Meidän tie on vähän isompi ja emergency road, joten sitä aurattiin useammin. Pienemmät tiet olikin sitten hyvin koskemattomia ja tänään siellä oli pienet traktorit siirtämässä lunta rekkoihin (?????). Tämä ihme pakkomielteinen lumenpoistamistaktiikka nostaa monta kysymystä mutta niihin ei tarvitse nyt sen kummemmin syventyä. Eniten meitä au paireja (etenkin meitä pohjoismaalaisia) ärsyttää tietenkin se että muksuillahan ei ole ollut koulua koko viikkoon. Lumimyrsky oli launataina ja koko viikkoon ei ole koulua. Hei haloo nyt ihan oikeasti. Voisitte jenkit nyt vähän sisuuntua. Tosin meidän muksut käy kaupungin koulua (ei yksityistä) ja ongelma on siinä että kaikki kaupungin koulut täytyy avata samaan aikaan. Jos yksi koulu joutuu pysymään kiinni niin kaikkien täytyy. Nice. Joten tämä viikko on siis koostunut 10 tuntisista päivistä ja joka päivä koulun sivujen päivittämistä ja sitemmin kiroomista kun koulua ei ole seuraavanakaan päivänä. Kyllä aika moni on ihmetellyt tilanetta koska tiet on sulat jo useemman päivän. Welcome to America my friends. Kaikista eniten ärsyttää miten sekaisin jotkut ihmiset menee esim. kaupat oli aivan tyhjänä leivästä ja vessapaperista...?? Mutta toisaalta sisällä jumissa oltiin koko viikonloppu joten kai stä vessapaperia on hyvä olla?

Tässä siis yksi näistä teistä jota ei ollu aurattu mutta naapuruston lapsiahan se ei haitannut nimittäin toi mäki oli täydellinen pulkkailuun!

Eilen pakotin Henryn ja Mimin kävelemään Starbucksiin koska yksi nimeltämainitsematon au pair ei enään kestänyt olla neljän seinän sisällä jotain sadatta päivää putkeen. 

PS. Mun travel month two weeks suunnitelmat rupee vihdoin selkeytymään mutta niistä sitten vähän myöhemmin. Lupaan kuitenkin että mun au pair taipale tulee päättymään vähintääkin randomisti. 

PPS. Uus au pair Alicia tulee 2 viikon päästä. Tunteet heittelee laidasta laitaan...

America I love you...

...because you have 

• Starbucks. I mean do I even have to explain this...?
  
  

• So many (fast) food places that are actually pretty good. Like Cheesecake Factory (obviously), Panera Bread, Chipotle, Shake Shack etc... You can always find something you like!
  
  

• Self- checkout: the best thing ever! When buying your groceries you don't have to talk to anyone just use the self- checkout. I wish Finland would have these...
  
  
  
  
  
  
  
• Crazy fans! Everybody's so passionate about their favorite sports team and I think it's awesome!
  
  

• The online stores. It's super easy order online. It doesn't matter what it is you will find it and in two days it's delivered on your doorsteps. Especially when it's Black Friday and you don't want to go shopping with the crazy Americans... My wallet might not love this tho.
  
• This: when you're cold, or just lazy, you don't have to hold the gas handle thing (honestly no idea what it's called).

• Families that are crazy enough to have an au pair. Because without them we, au pairs, wouldn't ever experience these silly little things. So thanks host fams <3 

The blogger is acting out so sorry if the pics and text looks a bit weird...

New Years in Florida

Hei vaan! 2016 lähti käytiin ihan kivasti Floridassa uima-altaalla palmujen alla. Olin siis siellä perheen kanssa ja saavuttiin Hollywood Beachille (sijaitsee Miamin ja Ft. Lauderdalen välissä) vasta kymmenen aikaan illalla uuden vuoden aattona. Vuosi vaihtui hotellin parvekkeelta Miamin ilotulituksia katsellen. Sillä hetkellä ei edes haitannut etten ollut missään uuden vuoden bileissä kavereiden ympäröimänä. Ehtiihän tässä vielä ;)

 Aamulla herättiis siis varsin virkeänä huonepalvelun koputukseen ja saatiin nauttia aamupala rauhassa partsilta. Päivä kului uima-altaalla ja rannalla makoillen. Ja lasten kanssa riehumista. Meidän matkaseurueeseen kuului myös host äidin vanhemmat ja molemmat veljet joten ei onneksi tarvinnut yksin muksuja viihdyttää. Mähän en siis ollut töissä mutta tottakai jos perheen kanssa lähtee lomalle niin lasten kanssa tulee vietettyä aikaa. Ja se tulee jo ihan luonnostaan että niiden perään katsoo vaikka ei perjaatteessa tarvisikaan. Eikä siinä mulla oli itseasiassa tosi kivaa ja musta tuntuu että me kaikki tarvittiin lomaa ja sellasta kivaa tekemistä yhdessä. Arki on kuitenkin niin stressaavaa ja lähinnä tuntuu että tapellaan koko ajan jostain.

Lauantaina ehdittiin makoilla rannalla vaan muutaman tunnin nimittäin saatiin mahdollisuus mennä raviradalle seuraamaan kisoja. Hostien kaveri omistaa hevosen joka oli tuolla kisaamassa ja sen takia päästiin sinne mukaan. Noh olipahan kokemus :D Mun harmiksi se oli vaan casual eli ei tarvinnut pukeuta kovin hienosti enkä nähnyt hienoja hattuja... Sieltä sitten paineltiin Ft. Lauderdaleen syömään ja katsomaan Star Wars! Vaikka en mikään suurin SW fani olekkaan niin myönnän elokuvan olevan ihan mukiinmenevä... Reilu 2h meni nopeammin kuin olin kuvitellut enkä nukahtanut tylsyyteen. Peukku sille!

Sunnuntai meni rauhallisesti arskaa ottaessa ja tietenkin ehdin myös nappaamaan flunssan. Onneksi perheellä oli omia menojaan ja päivä sujui altaalla lahnaten. Maanantai iltapäivällä suunnattiin sitten kotia kohti. Lento ei ollut kaikista mukavin, pää kun oli täynnä räkää mutta onneksi vieruskaveri ei kuitenkaan ollut se The Bachelor ohjelman seuraava komistus. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut miniloma flunssasta huolimatta!

PS. Mun päivät au pairin alkaa melkein olla luetut. Oon alkanut siivoamaan mun huonetta koska uusi au pair tulee 3 viikon päästä. En tiedä mitä ajatella taikka miten olla. I'm so confused. Vanhoilla au paireilla, tai samassa tilanteessa olevilla, vinkkejä?